keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Päivän valitusvirsi, ja jotain muutakin

No niin voisin taas alottaa kaiken valittamalla vähän. No jos vaikka alottaisin tosta yhtiksen portfoliosta. Siis toihan on ihan älyttömän turha tehtävä. Siin pitää "perustaa" joku perskeleen yritys ja keksii sille viel nimiki. Se nimen keksiminen oli kyl jo liikaa pyydetti sanon minä. Mutta sain sen keksittyy, kun olin sitä noin about tunnin pohdiskellu, siitä tuli Epaita. Kukin saa sitten omissa pienissä päissään miettiä mitä yritys myy ja missä.

Tätä päivää on kyllä yritetty pilata niiiiiiiiiiin moneen otteeseen ettei voi olla totta. Ensinäkin aamulla oli ryhmänohjaus tuokio, johon piti kiirehtiä suoraan liikasta, huomatakseen että siellähän se sijainen taas oli. Jos sen olis tienny nii en kyllä sinne olis menny. Noh sitten RO:ssa sitten kerrottiin tulevasta liikuntapäivästä. Jumalauta siinähän pitää vaivautuu koululle normaalii aikasemmin eihän tässä ole enään mitään järkeä. Eikä siinäkän ollu riittävästi kestettävää vaan sittenpäs tämä ah niin asiansa osaava sijainen löytää lappusen, jossa on sitten tietoa sen päivän ohjelmasta. Sillon pitää valita ensin kaks jotain lyhyt kestosta lajii ja sit joku pitkäkestosempi ja sit vielä että tehtäis päivästä vielä vähän ärsyttävämpi nii meiän pitää osallistuu ryhmänohjaus ryhmittäin johonki saatanan kilpailuihin koulul. Lajeina mm. pussihyppely ja sokko-opastus. Noi lyhyt kestoset olis viel mennykki, niis on sentää kivoi lajei, esim. mölkky, pentanque javalokuvasuunnistus, mut ihan ku ketään oikeesti kiinnostais noi kisailut iltapäiväl. Viime vuonna oli sentään mukavaa, ku mentiin Oittaalle ja pelailtiin pelei siellä.

Joo ja sit mun oma ihana ryhmänohjaajani, joka hoitaa liikan arvostelemisen myös, eli on siis liikanope. Se anto mulle seiskan kuntoliikast. Jumalauta mitä pahaa mä oon tehny et se anto noin huonon. Mähän olin ihan fiiliksis siel tunneil mukana, niil millä olin, ku kaikil ei ollu pakko olla sitä sai nimittäin suorittaa osin itsenäisesti. Siis ei se voi antaa mulle seiskaa, jos en sattunu osallituu niihin alkutesteihin ku olin oksennustaudis ja sit sairastelin muutenki ton jakson nii en sit voinu menestyy kauheen hyvin lopputesteis, mut eiks tollasten liikannumeroiden pitäis olla enemmänki asenteesta, ku osaamisesta kiinni. Ja kuntoliikassa oli mun älyn mukaan tavotteena joko kohottaa kuntoo tai edes ylläpitää sitä mikä jo oli. Kipeenähän on kiva kohottaa kuntoo.

En mä kyl enää muista mistä kaikesta meinasin valittaa, mut eipä tuo haittaa. Voin kertoo kaikesta muusta mukavasta nyt.

Kävin tänää shoppaa vähän vappukrääsää (: Ostin mulle ja Elluselle hatut huomista vappupläjäystä varten ja sit ostin sellast sinistä hiusväri systeemii mitä aattelin huomenna päähäni suihkutella. Eikä sovi unohtaa niit balloonsseja mitä ostelin. Iskä sano et yhist tulee mieleen ihan kortsut. Nyt mul on sit kortsuilmapalloja sen mukaan ja annanpa huomenna Ellusellekin sellaisen. Juu ja sit matkasin Lidliin ja ostin paaaaaljon jääteetä.

Mun päivää ei saanut sitten pilattua koulunväki vaikka kovasti koittikin. Siitä saamme kiittää Islannin Euroviisu-biisiä vuodelta 2006. Se on ihan tajuttoman hyvä. Euroviisuista tuli mieleen, että onkohan moni huomannu tän vuoden Viron biisin hienoo alotusta. Se laulajahan kiekasee ihan selkeesti: "kyrpää". Anywai tässäpä vielä linkki teille siihen päivän piristysruiskeeseen. Ei tän jälkeen voi olla angstinen.

Plaah tää on nyt sit eri näkönen ku toi toinen, mutta koitetaan kestää tämä julmuus.

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Valitusta ja ajatuksia

Päätin sitten tehä tämmösen, ”kun kavereilki on”. Eli varsin fiksu syy. No anyway onpahan ainaki helpompi kyttää kavereiden blogei ja pääsee sit kommentoimaanki, jos tulee sellanen fiilis.


Hmm… Näin ensiksi voisin kertoa kuinka vaikeeta nyt on kuulkaas, kun tän plokin kirjottaminenkin on nii vaikeeta. Kokoajan saa nimittäin pelätä, että kone saa jostain asiasta kauheet hepulit ja tilttaa. Sen tää kone on nyt tehny kahesti ja totesinkin et tää ei tykkää, jos yritän kuunnella musiikkii, joten päätin olla ilman. Voisin tosin mennä tuubiin kuuntelemaan jotain. Tää ei kyl ollu se varsinainen aihe tänään, mutta tulipa avauduttua tästäkin. (:


Nyt kun tähän avautumisen vauhtiin pääs nii voisin kertoo et mua alkaa kohta vituttaa, jos se saatanan lehtifirma ei lähetä sitä Blues Magazinee pikkuhiljaa. Oon lähettäny siit s-postii niille, iskä on soittanu sinne viikko sit ja kysyny et missä viipyy lehti ja sielt on sanonu joku naikkonen et se laittaa sen henkilökohtaisesti heti postiin. Vaan eipä oo taas mitää näkyny eikä kyl oo tullu viesteihinkään mitää vastausta. Tänää on sinne lähteny uus kysely. On kyllä taas tosi mahtavaa asiakaspalveluu. Jos tota voi palveluks sanoo.


Asiaan. Olin eilen toooosi reipas ja jätin koneen jopa about tunniks yksin kotiin ja lähin ulos tepastelee. Siellä tosin päätin laiskotella ja en menny nii pitkälle matkalle mitä olin suunnitellu. Joka tapauksessa ulkona tepastellessa totesin, että tollaset kävelyretket ei oo hyvii, koska niillähän on aikaa ajatella, varsinkin jos sattuu unohtamaan mp3-soittimensa kotiin. Ulkona ehtii ajatella mm. kavereita, joihin yrittää pitää yhteyttä, mutta kauheesti ei tunnu toista osapuolta kiinnostavan, vaikka tosin ei sieltä suoraa kieltäytymistä usein tule. Aina vaan luvataan, että: ”joo kyllä mä varmaan illalla voin tulla. Soittelen sulle sit” , mutta eipä tule soittoa koskaan. Voisi nyt edes ilmoittaa ettei jaksa/ehdi/kiinnosta tulla kävelemään jonnekin ulos.


Eilen oli myös hyvä sää. Aurinko paistoi ja pilviä ei ollu juuri lainkaan. Kaupungissa asumisessa on huonot puolensa, jotka huomaa erityisen hyvin jos malttaa lähteä ulos. Eihän tuolla viitsi edes kävellä mihinkään kauas. Kaikkialla on vaan samanlaista betonimaisemaa. Joo, tietysti jos kävelisi edes n. kilometrin kauemmas pääsis jo enemmän metikköön missä vois jo olla mukava tepastella ja kuunnella luonnon ääniä ohiajavien autojen sijasta. Mutta kukas sinne metsään jaksaa mennä.


Kappas aikahan on vierähtäny ihan kivasti tässä kirjotellessa. Kohta pitääkin jo lähtee Entresseen ja nähä Ellu siellä. Sit käydään kaupas ja sit matkataan kohti Pullasen kotia tapaamaan niitten koiraa. Eli nyt täytyy tässä lopetella ja alkaa valmistautumaan kohtaamaan varsinainen peto… Siis se koira ei Ellu.


Hei hei. Koitan kirjotella tänne aina, kun jaksan/ehdin. Todennäkösesti en siis kovinkaan usein, mutta ei voi mitään. Ensikertaan siis.