sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Musiikkilöytö!

Pakko tulla tänne teille kertomaan, että nyt on tämä neiti hurahtanut ihan täysin erääseen bändiin. Tämä kyseinen bändi kulkee nimillä Madcraft. Näistä herrroista oli jotain pientä mainintaa jo tuolla viime kertaisessa UMK-jorinassa. Vaan koska selkeästi olen tämmöinen hitaasti lämpenevä peruna niin tää on nyt vasta iskenyt tahtinsa muhun täysin.

Ai mistäkö tämä uusi hurahdus sai alkunsa, minäpä kerron. Olipa kerran märkä perjantai-iltapäivä ja oli Sotshin Olympiakisoissa se päivä kun oli aika pelata välierä ja ratkaista näin kuka jatkaa matkaansa finaaliin taistelemaan siitä kaikkein halutuimmasta mitalista ja kenen osaksi oli tuli sitten koota itsensä seuraavan päivän pronssiotteluun. Tässä kyseisessä ottelussa pelasivat Suomi ja Ruotsi, nuo rakkaat kisakumppanit jo vuosien takaa. Jännitystä oli kansassa havaittavissa koko päivän ajan sillä mahdollinen tappio tulisi tuntumaan todella karvaalta ei pelkästään kultaunelmien romahtamisen takia vaan myös siksi että voiton veisi juuri Ruotsi.

Noh tuli pelin aika ja kiekko pyöri milloin missäkin päässä. Molempien joukkueiden maalivahdit vaikuttivat enemmän tiiliseiniltä kuin ihmisiltä. Vaan sitten tapahtui se ihme että Suomi sai kiekon maaliin ja peli näytti hetken aikaa ihan lupaavalta ja pieneen mieleeen juolahti pieni haave siitä että jos tällä kertaa Ruotsi ei tekisikään ruotseja ja tulisi ohi. Se pieni hyvän olon tunne joka peliä johtaessa tulee on kovin mukava, ainakin siihen asti kunnes totuus taas tupsahtaa silmien eteen. Yhtäkkiä peli oli 2-1 Ruotsille ja kiekko myös oli jatkuvasti väärässä päädyssä pyörimässä. Ja näin kului toinen ja kolmas erä. Niin siinä siis taas kävi, että turpaan tuli. Pettymys oli suuri kentällä ja kotikatsomoissa. Eihän tässä näin pitänyt taas käydä. Miksi sitä joka kerta haluaa uskoa, että ihmeitä voi tapahtua.

Täällä meidän taloudessa tavarat lensivät kaappiin piiloon. Poissa silmistä poissa mielestä vai miten se meni. Joka tapauksessa oli pakko jatkaa perjantaista alkuiltaa jotenkin. Koneella hengaillehan se on mukavinta. Musiikit soimaan ja mitä sitä nyt tuleekaan tässä puuhasteltua.Spotifyn musiikit ei sitten vaan jotenkin sopineet siihen angstiseen olotilaan mikä mielessä sillä hetkellä oli. Kaiuttimista siis kuului näitä mitä nyt radioissa soitellaan. JVG, Vain Elämää jne jne. Ei ei todellakaan iskenyt silä hetkellä. Liian pirteää menoa. Jotain oli keksittävä. Pieni katsaus soittolistoihin ja silmiin pomppasi Madcraft.. Tää vois toimia. Shining Bright soimaan ja tutkimaan että mistä muuta näillä on. Biisi jonka nimi on Happy Song ei vaan voi olla huono niinpä sekin piti testata. Ja siitä se sitten lähti. Näissä oli vaan sitä jotain mikä sopi ton päivän mielentilaan mahtavasti. Ja kun noita ja muuta tuotantoa kuunteli niin eihän noista voinut olla tykkäämättä :D Jännintähän tässä on siis se että enhän mä yleensä ton tyyppisestä musiikista mitenkään suuremmin syty. Ehkä mut on täällä kotona nyt aivopesty.

Tässä vielä tämä yksilö joka ns räjäytti pankin. Eihän siinä enää voinut murjottaa täysillä kun tätä kuunteli.



Jos mä nyt vielä pari muutakin laitan ihan teidän piristykseksi:





Keikkoja odotellessa :) Onneksi ei kauhean pitkään tarvitse odottaa sillä jo 4.3. olisi edessä matka Hyvinkäälle ja kauppakeskus Willaan.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Kohteenamme tänään UMK2014

Ehkä tuo otsikko hieman hämää. Eihän UMK toki tänään kohteena ole vaan siellä visiteerattiin ton Ellun kanssa tossa 1. helmikuuta.

Ja jos joku siellä ruudun toisella puolen on kovasti jo odotellut näitä mun postauksia niin pahoittelut kovasti tästä venähtäneestä tauosta. Selityksenä olkoon se ettei mulla muka ollut ensin mitään sanottavaa ja sitten työkuviot alkoivat kovasti häiritä tätä mun vapaa-aikaani. Mutta täällä taas.

Nyt niihin UMK2014 tunnelmiin näin kuvallisissa merkeissä. Näihin kekkereihinhän ei alunperin ollut aikomusta osallistua, koska esiintyjät ei kauhean kovasti sytyttäneet. Paitsi toki viimeisen semifinaalin kohdala kävi perinteiset ja löysin oman lempparini, joka tietenkin tippui sitten juuri finaalin alla pois.Tavallinen tapaus siis. Kyseisen biisin voi halutessaan käydä tsekkailemassa tuolta mun viime kertaisesta postauksesta.Vaan koska tuon rakkaan kämppiksen uusi suosikkibändi Madcraft tuolla vielä oli niin sitten päätettiin noin minuutin harkinnan jälkeen muutama päivä ennen tapahtumaa hankki.

Niin tuli sitten tuo talvinen lauantai-ilta ja suuntana oli Barona Areena, tuo itselleni niin kovin tuttu paikka. Hulvattoman matkastamme teki pari pientä asiaa. Ensimmäisenä mainittakoon Ellun luultavasti revähtänyt pohje, jonka vuoksi kävely oli hieman hankalahkoa. Toisena mainitaan sitten yksi kappale irronneita korkkarin korkoja itselläni, joka myös mukavasti vaikeutti kulkemista. Näin ollen meitä oli siis kaksi nilkuttavaa neitosta reissussa. Oltiin varmaan aikamoinen näky :D Vaan paikoillemme selvisimme silti. Ja siinä myös kiltisti pysyttiin koko illan ajan.

Kaiken tän jaarittelun jälkeen nyt niihin kuviin.


Alkushow'sta piti huolen viime vuoden voittaja Krista Siegfrids





MadCraftin pojat siinä kivasti.  Tosta valkeasta ovesta noi esiintyjät lavalle saapui.


Siellä koko finaaliporukka taiteellisesti savun peittämänä.

Vähän green roomia, joka ei tosin ollut room vaan tommoinen alue keskellä permantoa.

Miten niin mun hovikuvaajalla oli mielessä jotain ihan muuta kun mitä lavalla tapahtuu :D MadCraft siis taas.

Ensimmäisenä meitä viihdytti Softenginen pojat




Hanna Sky lauleskeli siellä oikein nätisti. Euroviisuissa varmaan olisi tosin hävinnyt massaan.


Kolmantena lavalle saapui MIAU, jolle en muuten ikinä lämmennyt. En vieläkään tiedä mikä tossa biisissä oli etten vaan yhtään siis yhtään diggaillut.

Lauri Mikkolahan se siellä seuraavana fiilisteli. Biisi oli oikeastaan aika mukava tosin ei tämäkään yksilö olisi viisuissa erottnut tarpeeksi pärjätäkseen.

Viimein tuli MadCraftin vuoro. Pojat soitti oikein hienosti ja lavashow muutekin oli oikein kiva. Ei olisi haitannut vaikka nää sinne Kööpenhaminaan olisivatkin matkanneet. Olihan niillä lavalla ramppi ja kaikkea ;)


Mikko Pohjola ja hieno biisi. Ainoa ongelma oikeastaan toi suomenkieli, jolla ei tunnetusti maailmalla menestytä. Harmillista sinänsä.
Sama herra edelleen. Piti vaan teillekin näyttää tämä taiteellinen ilme.

Seuraavana oli vuorossa perus europoppia. Tyypillinen euroviisu-biisi kyseessä. Ei sillä biisistä tykkäsin kyllä ja olisin ollut ihan valmis tämän parivaljakon maailmalle lähettämään

Viimeisimpänä ja lähes vähäisimpänä. Hukka ja Mama. Ei kyllä jäänyt mitään käteen tästäkään. Paitsi ehkä tuo päähine. Mäkin haluan kakkujutun päähäni.

Arvovaltainen tuomaristo oli myös ilahduttamassa läsnäolollaan.
Näin olivat kaikki kilpailijat esiintyneet ja oli aika ottaa taiteellinen yleiskuva pisteitä odotellessa


Tuomariston arvovaltainen jäsen Redrama kävi esittämässä uuden sinkkunsa. Kysymys lähinnä kuuluu miksei tätä voinut laittaa kisailemaan. Mukavan letkeä kappale. 
Tässä tämä kyseinen biisi vielä:



Lopulta oli aika julistaa voittaja, joka siis lähtee kisaamaan toukokuussa Euroviisuihin Kööpenhaminaan.

Voittajaksi selviytyi Softengine biisillään Something Better.



Jos joku tänne asti jaksoi niin loistavaa! Mulla on idea pula tän blogin suhteen joten jos joku keksii mulle mistä voisin jaaritella niin ihan rohkeasti vaan kertomaan asiasta vaikka tohon kommentti boksiin :)