ja me eksyttiin (taas)

HUNKSit oli eilen karjaalla, joten tokihan sieltä pystyi bongaamaan myös mut ja ellun, iskunkin piti tulla, mut sille tuli muuta :(

Meinattiin ensin mennä junalla sinne ja takas, mut sit onneks saatiin hankittuu meille kuski ja auto nii ei tarvinnu oottaa aamu junaa joka olis tullu joskus puol kasin aikaan ja siit olisin sit joutunu suoraan töihin. Tarkotus oli et päästäis lähtee joskus 19.30 aikoihin mut sit kuskin (Lassi) kaveri, jota voisin kutsuu vaikka Torveks oli jotenki vammasti myöhäs nii jouduttiin venailee sitä ja päästiin lähtee matkaan vast about tunnin myöhemmin.

Käytiin siinä sit vielä kaupassa ja sit suunnattiin auto kohti Karjaata ja After Eightiin tietämättä miten vaikeeta se voi olla. Onnistuttiin eksyy jo jotenki heti alkumatkast. Oltiin kyl oikeelt tiel, mut jostain kumman syyst mentiin sitä ihan väärään suuntaan. Käytiin sit Suomenojal tekee U-käännös ja lähtetiin kohti Espoonlahtee ja sit päädyttiin jotenki toooosi mystisesti menee oikeeseen suuuntaan.

Loppumatka suju sit jo ihan onnistuneesti vaikka me Ellun kanssa juotiinki BonAquaa ja Torvel oli joku ongelma asian kanssa. Ite se veteli bissee ihan innoissaan ja yritti kovasti tyrkyttää sitä meille ja sit se ois alunnu nähä meiät kännis. Ennen matkaa olin ihan varma et noi automatkat olis jotenki tosi vaivautuneit, ku siel kuitenki oli toisilleen ihan tuntemattomii ihmisii silleen et kukaan ei tuntenu kaikkii, mut ei se ollu sit nii jäistä. Jutut luisti ihan jees ja herneetkin lens ulos ikkunasta.

Noh päästiin sit perille ja löydettiin jopa oikee paikka suht helposti. Me tytöt mentiin sit baariin ja pojat jäi ulos. Torvi jäi juopottelee ja en sit tiiä mitä muuta ne teki :D. Mutta joo me oltiin siellä baarissa ihan pihalla, ku kaikki vaan puhu ruotsii ja se oli muutenki vähän outo paikka. Äkkii me sit kotiuduttiin ku HUNKSit tuli. Siel oli Jucci, Iiro, Nikita, Antti ja Niko.
Toi show ei kyl ollu yhtä sellanen jalat alta vievä ku noi on usein ollu. En sit tiiä mistä johtu, ehkä siit et kaikki ihkuimmat ei ollu siel, sielt puuttu Matias ja ei siit Joelistakaan varmaa hirveesti haittaa olis ollu, eikä ehkä Duracellistakaan, olis ollu myös Ellulle enemmän silmänruokaa ja sit se ei olis ehtiny keskittyy kuvaamiseen nii paljoo. En tosin tiiä oisko se ollu hyvä juttu nää kuvat on nimittäin aika kivoi ja kuten arvata saattaa c ellu, jos ei muuta mainita.

Joo no tosiaan show loppu ja saatiin kuvattuu kivasti niit ku ne jäi siihen lavalle viel ku niiden kans olis saanu mennä maksulliseen kuvaan, mut kuka nyt sellasta ku mehän päästään sillon lokakuus ihan vip jutuis siihen kuvaan sit :)) sit oltiin lähössä kun ellu sait "mukavan" tekstarin jonka sisältö oli suunnilleen se, että tuokaa paperii, kun toi Torvi on vähän heikossa hapessa.

Mentiin sit autolle ja todettiin että Ei saatana se oli laatannu sielt autost ulos ja sitä laattaa oli myös autos eikä meil ollu hirveest paperii, tai nii me ainaki luultiin sillon. Mutta joo siinä sitten venailtiin about tunti et se olis oksentanu kaiken mahollisen. Meil oli autos valot pääl ja musiikkikin tais soida. Viimein oltiin valmiita lähtee ja saatiin kaikki autoon ja turvavyöt kiinni, mutta eihän se auto voinu käynnistyy,siit oli akku loppu. Soitettiin sit Ellun isälle että mitäs nyt ja ohjeet oli yrittäkää mäkilähtöö. Siihen olis tarvinnu työntää sitä autoo ja meit oli siis Lassi ja kaks tyttöö eli eikun apua hankkimaan. Päätettiin et kysytään ekalta vähän selvemmältä henkilöltä apuu ja kuinka ollakaan se oli HUNKSien Jucci. Noh "tää on nyt aika noloo, mut meiän auto ei käynnisty. Voisittekste auttaa meit?" ja sit se haki siihen Antin avukseen ja me oltiin ihan törkeen noloina. Mut toisaalt se oli jotenki koominen tilanne. Ei siinä tienny itkeekö vai nauraako vai mitä ihmettä sitä tekis. Päädyin hihittelee ja totta kai raportoimaan Isku hanille, toivottavasti en herättäny sitä, mut oli vaan pakko kertoo ku oli nii uskomatonta.
 Se Jucci tosin vaikutti ihan sairaan vittuuntuneelt ja se katoski siit auttamast aika nopee, mut se Antti oli reipas poika ja keräs respectii aika paljon ku yritti saada sitä autoo käyntiin. Toi blondi kaveri punasella rusetilla on siis se Antti.


Ei käynnistyny auto ei. Eikä kellään tietty ollu jotain piuhasysteemei mukana et noi olis voinu antaa meille virtaa siihen autoon, joten oltiin taas lähtöpistees, eli soittamassa kotiin lisä neuvojen toivossa. Nyt sit soitettiin jonneki tielaitokselle tai jonneki mut sit ne kyseli nii vaikeit ettei osattu vastailla, joten ellu joutu taas soittaa kotiin ja sit sen isä soitti sinne ja sit saatiin vast apuu ja virtaa meiän kaaraan.

Tunnelma oli yhessä välissä aika vittuuntuneen olonen, tosin mua ei enää HUNKSien mäkilähtö yritysten jälkeen enää vituttaa ku en tiiä mihin mun orastava vitutus katos jossain välis. Mutta kyllä se vittuuntunut ilmapiiri katos kaikilta jonnekin viimeistään automatkal, jos ei jo sitä ennen. Matka suju taas oikein kivasti paitsi et eksyttiin taas Espooseen. No selvittiin siitä sit ku harhailtiin eka tarpeeks. Olin kotona joskus neljän aikaan kun noi ystävällisesti jätti mut tohon meiän kääntikselle. Olisin voinu olla kotona jo joskus kahen puol kolmen mais ilman yhtä laattaavaa ihmistä. Mut toisaalt olisin myös saanu muutaman kokemuksen vähemmän, joten loppu hyvin kaikki hyvin. Ei kanneta kaunaa... ainakaan ihan hirveesti.

 Oli pakko laittaa viel ihan kuva jonka oon ite ottanu, tai ainaki muiselisin nii :)

Jippijee

Koska tost edellisestä tuli nii pitkä ja negatiivinen nii aattelin tehä täst tällasen positiivisemman. Eli täst tulee tosi lyhyt :D

Ensinäki oon onnellinen tällä hetkellä siit et mul on ihanii doku kavereit, joiden kans en muista angstaa. Eli kuten kahesta blogista ootte voinu jo lukee nii oltiin tosiaan Dillon NAMI NAMI Ämpäribileis ja hauskaa oli. Asterixist tuli yks mun suosikki drinksu. Tänks tytöilleni siit seurasta jossa ei voi vaan angstailla.

Ja sit oon kans jätteglad vaikka olinki aika shokissa aamul ku posti tuli. Eli siis sain postii HUNKSeilt. Tilasin niilt joskus vajaa kaks kuukautta sit VIP-liput yhelle niiden keikalle. Oltiin jo ihan varmoi ettei niitä tuu :)) mut tuli ne. Nyt HUNKSittelijat muistakaa hengittää eli noi liput sisältää: ilmasen sisäänpääsyn jonon ohi, oman pöydän, pullon kuoharii, jokaselle juliste ja valokuva HUNKSien kans ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä yks HUNKS-ryhmän jäsenist on meiän oma VIP-isäntä!!! Se ottaa meiäät vastaan siel paikas, saattaa meiät pöytään ja tarkistaa aina välil et meil on kaikki hyvin. Muistakaa taas nyt sit hengittää.

Ellu ja Isku tää kohta koskee nyt erityisesti teitä kahta, ei sillä ettei noi aikasemmat olis, teiän on pakko olla mun kans sillon 22.10. klo 17-> koska se meiän HUNKS-mies soittaa mulle ennen ku mennään sinne ja sit mä varmaa kuolen sen puhelun aikana joten teiän on pakko olla siin paikal pelastamas mua ku jäädyn :D

Vali vali

Jaahas, kai se on aika taas tulla kertomaan ettei oo kivaa, eli paluu siihen mitä joskus ennen kirjotin tänne. Aattelin nääs kertoo teille että nyt ahdistaa ja vituttaa noin suunnilleen kaikki. Toi kaikki pitää sisällään työt, koulu ja ei tääl kotonakaan aina elämä oo ruusuilla tanssimista.

Voisin alottaa vaikka nyt tosta kohdasta työ. Mun pitäs kai olla onnellinen, että mulla tän ikäsenä ylipäätään on työ, koska monilla sitä ei oo vaikka ne sellasen haluiski. Onnellinen olisinki jos tossa työssä olis jotain järkee. Tai oikeestaan jos ton paikan päättävillä ihmisillä olis aivot. Mutta kun ei niin ei. Tuol on henkilöstövajausta, ainaki kassoilla. Sunnuntaina meit oli siel neljä kassaa ja ihmisii olis riittäny jokaselle vaik meit olis ollu kuus + kassavastaava, joka siis tauottaa ja korjaa jos jotain munailee. Meil oli ihan kauhee kiire koko ajan ja ihmisii vitutti ku ne joutu venailee nii pitkää ja sit ne avautuu tietty siin kassoil, okei niiden jutut voi mennä toisest korvast sisään ja toisest ulos, mut ei se sitä sen hetken stressii silti helpota. Joo ja sit sama maanantainaki. Ja mut tungetaan aina sinne kassalle 12 eli sinne kaikist hirveimmälle mihin kaikki juopot tulee ostaa bissee. Eilen olin ihan varma et kuolen sinne kassalle tai ainaki mun pää räjähtää siel. Nyt ku aattelee nii toi kuulostaa ulkopuolisen silmin varmasti ihan pikku jutult mut belive me sitä se ei oo.

Joo ja sit mul alkaa taas koulu viikon pääst ja seki kauhistuttaa jo valmiiks. Ensinäkää en tykkää siit et alotan uudessa paikassa ilman ketää ennalta tuttuu kaverii siin vieres, kuten oli yläasteel ja sit lukioski. Ja sit en ees oo kovin hyvä alottaa mitää tuttavuuden tekemistäkää eli jos haluun tuol tutustuu ihmisiin nii mun täytyy joko muuttaa käyttäytymistä siel tai sit toivoo et ne muut alottaa. Onneks meil on vaa 10 hengen ryhmä eli kai siin pakosti tutustuu niihin. Ja tota kestää vaa se 1,5-2 vuotta riippuen osin siit et hyödynnänkö tota mun nykystä työkokemusta ja korvaan sil työharjotteluu vai en. Eikä siinäkää viel mitää et pitää tutustuu uusiin ihmisiin, mut sit on kaikki uudet tilat ja käytännöt. Ja tilat vaihtuu heti ekan viikon jälkee ja sit taas ens vuonna. Eka ollaan lehtimäen tiel, sit kirkkojärvel ja sit lepuskii. Että haistakaas...

Ja noihin stressin aiheisiin ku lisätään viel hyvin kannustavat vanhemmat, jotka ei tajuu. Jos niille yrittää esim puhuu töist nii ne on vaa silleen et "tervetuloo työelämään" tai jotain yhtä lohduttavaa. Joo kiitosta vaan, mut ei paljon auta. Vai on toi ihan normityöelämää? Mun käsitääkseen työn ei pitäis rasittaa henkisesti tälleen vaa enemmänki fyysisesti, mut ehkä ne on vaa ollu mun unelmii ja tää on tätä todellisuutta sit. Sit noi melkein hoitaa ton opiskelun mun puolest, ihan ku en ite tietäs mitä oon menos opiskelee ja mihin voin tuolt valmistuu. Noi oli saanu tietää joltain omnian opettaja tutultaan et voin hyödyntää tota työkokemusta tuol ja kerto siit mulle ja mä totesin et jassoo, mä en ehkä haluu tehä nii. No nää oli ihan innoissaan siit ja alko selittäää mulle, juotuaan muutaman liikaa, että mähän voin yrittää edetä tos samas ketjus eli HOK-Elannol jonnekin. Se oli ainoo hyödyllinen neuvo noilt koko asias, mut kuulin ton ehk turhan monta kertaa.

Mut joo oon alkanu miettii nyt tässä et olis ihan oikeesti siistii muuttaa jonneki jonku kans, koska sit olis joku joka jakais elämämiskustannukset. Mut toisaalt sit jos muuttas nii sit pitäs tehä enemmän vuoroi ja sitä en kyl viel oo valmis tekee. Tai sit pitäs luopuu kaikist huveist mitä on ollu. Enkä mä haluu luopuu Dilloilusta, satunnainesta Kannuilusta, enkä todellakaan HUNKSeist tai Bluesist.