Oon panostanu äikän tunneil ihan sikana. Päätin et ku oon tehny nii hienoi analyysei et voisin laittaa ne tänne ihan et teki osaatte sit tehä yhtä hyvii.
Laitan ekaks tän päiväsen, koska siitä ei tullu nii hieno ku tosta runo jutusta :D parhaat palat on vikana tietty.
Proosa-analyysi: -NO NAME-
Olipa kerran katkelma, joka oli HANNU RAITILAN kirjoittama ja se oli Canal Grande romaanista, joka taas oli julkaistu vuonna 2001. Tämä romaanikatkelma päättyy jännästi. Lukijan odotushorisontti, siis kyllähän sinä tiedät mikä horisontti on... - etkös tiedäkin?, no joka tapauksessa PISTE
Runoanalyysi: -Ihan kivoja vertauksia on-
on metaforaa ja muuta
hanki siis oma luuta
"taivas kirkasna kaareutuu"
on metafora juu.
Tämä hieno asia on,
lopulta aivan hulvaton
"vesi viittovi lämpöinen"
kaunis on tuo sananen
lähes jopa kananen.
Puhuja pohtii elämää
ja siinä samalla hiihtää
-kenties läpi elämän.
Runo kaunis on Eino Leinon
Hiihtäjän virsiä (1900) sen nimi on
KIITOS, NÄKEMIIN!
Hope you had a nice time
with this thing :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti